Teksti: Kalle Euro
Kuva: Joonas Raevuori
Suomella on mahdollisuus kasvattaa palveluvientiä monilla eri aloilla. Tanskan arkkitehtitoimistojen vientimenestys tarjoaa innostavan esimerkin. Tanskassa arkkitehtitoimistot ovat jo vakiinnuttaneet asemansa kansainvälisillä markkinoilla: kaksi kolmasosaa vientiä harjoittavista toimistoista näkee viennin kriittisenä osana kasvuaan.
Tanskalainen suunnittelu on laadukasta, mutta niin on suomalainenkin. Menestyvä palveluvienti voi luoda merkittäviä kasvumahdollisuuksia myös Suomessa, jos saamme liiketoimintaamme kehitettyä viennin edistämiseksi.
Tanskalaiset arkkitehtitoimistot ovat kansainvälistyneet eri tavoin. Ne tekevät yhteistyötä osana rakennusalan koalitioita, joissa yhdistyvät eri alojen asiantuntijoiden osaamiset. Tässä mallissa arkkitehtitoimistot voivat keskittyä omaan erikoisalaansa, samalla kun koalition muut jäsenet täydentävät työtä eri näkökulmista. Tämä voisi olla myös suomalaisille toimistoille oiva keino laajentaa toimintaansa.
Tanskalaiset toimistot toimivat Suomessakin konsultteina esimerkiksi kaupunkisuunnitteluprojekteissa, joissa pohjoismaalainen asiantuntijuus ja suunnittelufilosofia ovat kysyttyjä. Konsultointimallilla myös suomalaiset voisivat tuoda esiin omaa erityisosaamistaan esimerkiksi puu-, koulu-, päiväkoti- ja sote-rakentamisaloilla, ja soveltaa sitä kansainvälisiin tarpeisiin.
Myös yritysostot ovat tehokas tapa päästä uusille markkinoille, sillä ne avaavat suorat yhteydet paikallisiin verkostoihin ja osaamiseen. Arkkitehdeille tietysti myös kansainväliset arkkitehtuurikilpailut tarjoavat näkyvän väylän osaamisen esittelyyn. Menestys kilpailuissa voi avata ovia uusille asiakkuuksille ja lisätä näkyvyyttä.
ATL teetti suomalais-tanskalaisella arkkitehtitoimisto Schauman & Nordgrenilla selvityksen, mitä Tanskassa tehdään arkkitehtuuriviennin eteen. Selvitys nosti esille monia konkreettisia havaintoja, joita pyritään edistämään myös Suomessa.
Keskeinen piirre oli kuitenkin se, että vaikka tanskalaiset arkkitehdit kilpailevat kotimarkkinoilla, kansainvälisissä hankkeissa he auttavat toisiaan parhaansa mukaan. He huomaavat, että viennin lisääntyminen on eduksi kaikille, ja siksi se on yhteinen tehtävä.
Voisiko tämä periaate koskea Suomessa koko suunnittelualaa?
Tanskan esimerkki osoittaa, että palveluvienti on Suomelle mahdollisuus, joka hyödyntää kotimaista asiantuntijuutta ja voi tarjota kipeästi kaivattua kasvua kansainvälisillä markkinoilla. Suunnittelu on osa palveluvientiä, jossa suomalaisyrityksillä on paljon saavutettavaa.
