Teksti: Henriikka Hellström
Kuva: Petteri Löppönen
Pekka Rossi
Kotoisin Tampereelta
Asuu Oulussa omakotitalossa
Perhe: Vaimo ja kaksi lasta
Harrastukset: Vaellukset, eräretkeily, kullankaivuu ja vinyylilevyt (rock)
Kirja, jota suosittelen:
Iain M Banks: Kulttuuri-sarja, joka on pitkälle tulevaisuuteen linkittyvää hyvää scifiä. Tarina on monitahoinen ja laajasti pohdittu, sisältäen mukavasti hyvin tummanpuhuvaa huumoria.
Urastepit
- Valmistunut vuonna 2008 Oulun yliopiston ympäristötekniikan osastolta diplomi-insinööriksi ja väitellyt 2014 tekniikan tohtoriksi Oulun yliopistolta aiheesta: Pohjaveden ja siihen liittyvien ekosysteemien hallinta, suorittanut 2016 ammatillisen opettajan koulutuksen, saanut 2021 vesihuollon ja vesivarojen dosentin tittelin
- Työhistoria: 7.2020 alkaen nuorempana apulaisprofessorina Oulun yliopiston vesi-, energia ja ympäristö -tekniikan tutkimusyksikössä, 2014-6.2020 vesihuollon tutkijana ja 2008-2013 tohtoriopiskelijana Oulun yliopiston Vesitekniikan Vesi- ja ympäristötekniikan laboratoriossa.
Tammikuussa kolmivuotispestinsä aloittanut RILin toinen varapuheenjohtaja on vesihuollon supertutkija ja tohtori, jonka kädenjälki löytyy jo lähes 55 tieteellisestä artikkelista. Rossin tavoitteena on myös kehittää vesialan opetusta tarjoavien oppilaitosten yhteistyötä sekä vahvistaa monitieteisyyttä rakennetun ympäristön hallinnassa.
”Oli sattumasta kiinni, että eksyin tutkijan uralle”, Pekka Rossi, Oulun yliopiston vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikön nuorempi apulaisprofessori sanoo.
Nyt ura vesihuollon ja vesienkäsittelyn parissa on kestänyt noin parikymmentä vuotta. Se käynnistyi vesitekniikan laboratorion harjoittelijana 2005. Diplomityönsä Rossi teki Limingan alueen pohjavesien kartoituksesta ja hyötykäytöstä mallinnuksen avulla. Väitöskirjatutkimuksessaan hän keskittyi Rokuan harjualueeseen, perehtyen pohjavesien ja pohjavedestä riippuvaisten ekosysteemien kokonaisvaltaiseen hallintaan.
”Mallinnuksen filosofian oivaltaminen etenkin väitöstutkimuksessani oli yhtä aikaa haastavaa ja palkitsevaa. Kiinnostavinta minusta on kaikissa uran vaiheissa ollut monitieteisyys ja näkökulmien moninaisuus. Haluan tehdä laaja-alaisesti yhteistyötä eri tieteenalojen tutkijoiden, kuten ekologien, sosiologien ja kaavoitusarkkitehtien kanssa on tullut tehtyä. Se laajentaa myös omaa näkökulmaani.”
Tällä hetkellä Rossi opettaa tulevia vesialan diplomi-insinöörejä, ohjaa kuutta tohtoriopiskelijaa sekä johtaa kestävään vesihuoltoon, jätevesisuunnitteluun ja hulevesien hallintaan keskittynyttä tutkimusryhmää. Ryhmällä on esimerkiksi syksyllä 2024 alkaneessa ArcticSewlutions-hankkeessa tavoitteena kehittää uusien ratkaisuiden ohella vesialan osaamista erityisesti kylmissä ilmastoissa.
”Tavoitteena on turvallinen vesihuolto ja saastumisen hallinta hydrologisten ja fysikaaliskemiallisten prosessien integroinnin avulla. Tutkimusta tehdään muun muassa vesilaitosten, kaupunkien ja kaivosten kanssa”, Rossi kertoo.
Hänestä kriittisen vesihuoltoinfran roolia ja turvallisuusnäkökulmaa täytyy entisestään korostaa tässä muuttuvassa maailmassa.
”Geopolitiikka ja ilmastonmuutos tuovat vesihuoltoon ja vesienkäsittelyyn uusia, konkreettisia haasteita. Esimerkiksi käynnissä olevassa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen hankkeessa: Turvallista vettä kaikille – on yhtenä osapuolena maanpuolustuskorkeakoulu.”
Ilmastonmuutos puolestaan asettaa vaikeuskertoimia varsinkin kaupunkiympäristöille esimerkiksi hulevesien hallinnan kautta, etenkin talvisadannan lisääntyessä. ”Eri vuosikymmeninä rakennetut hulevesiputkistot voivat täydennysrakentamisen ohella lisätä tulvariskiä kaupunkien hulevesijärjestelmissä.”
Keskittäminen on monitahoinen kysymys
Vesilaitosten yhdistämisen eli laitoskokojen kasvattamisen Rossi sanoo olevan monitahoinen asia.
”Vesilaitoksilla on niin monia asioita, jotka pitää huomioida niin hallinnon kuin huollonkin näkökulmista. Tämän vuoksi osaamista pitää olla myös paikallisesti.”
Rossin mukaan esimerkiksi Grönlannissa on vain yksi vesilaitos, mutta siellä on muutenkin erilainen päätöksenteon historia.
”Suomen vesihuolto on muodostunut pitkällisten, poliittisten päätöksenteon ketjujen perusteella. Valtio on aiemmin tukenut pieniä vesiosuuskuntia, vaikka suunta on nyt toinen. Tähän laitoskokojen kasvattamiseen liittyvässä keskustelussa pitäisi huomioida paremmin historia.”
Opintopolun vastattava työelämän tarpeita
Rossi pitää tärkeänä, että hän kuulee varapuheenjohtajana ja RILin Vesitekniikka-tekniikkaryhmän johtoryhmän jäsenenä myös selkeämmin yrityskentän näkemyksiä vesialasta ja rakennetun ympäristön sektoreista laajemminkin.
”Tämä linkki auttaa osaltaan selkeyttämään, miten opetusta pitäisi kehittää niin omassa yliopistossani kuin yliopistojen yhteistyönä. Parhaillaan meillä on esimerkiksi Oulun yliopistolla menossa vesien digitalisaatioon liittyvä kehityshanke, yhteistyössä Aalto-yliopiston ja monien muiden yhteistyötahojen kanssa.”
Rossi on ollut RILin eri ryhmissä pitkään aktiivinen, sillä hän on toiminut aiemmin myös RILin Pohjois-Suomen alueosaston hallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä sekä Pohjois-Suomen RIL-Nuorten johtoryhmässä. Hän on aktiivisesti mukana myös kansainvälisten järjestöjen toiminnassa, kuten International Water Association IWA:ssa.
Tuore varapuheenjohtaja saa virtaa uusien tutkimusideoiden ja näkökulmien löytämisestä sekä uusien opiskelijoiden saamisesta alalle.
”Vesialaan liittyy koko yhteiskunnan toiminta aina lainsäädäntökysymyksistä yhteistyöhön kansallisten ja kansainvälisten päätöksentekijöiden kanssa. Haluan kehittää opetusta ja tutkimusta siihen suuntaan, että se vastaa entistä paremmin alan tarpeita”, itse yli 50 kansainvälistä julkaisua tehnyt nuorempi apulaisprofessori sanoo.
Näitä mentoreitani arvostan
- Bjørn Kløve – Vesitekniikan professori, Oulun yliopisto. Väitöstyöni ohjaaja ja pitkäaikainen yksikkömme vetäjä. Opettanut tieteenteon taitoa ja uskallusta mennä omien rajojen yli kohti mahdollisimman korkeatasoista tutkimusta. Ja monesti sinne on päästykin!
- Jamie Bartram – Vesihuollon professori, Leedsin yliopisto, Iso-Britannia. Vanha kettu vesihuollon tutkimuksessa. Opettanut minulle viime aikoina paljon vesihuollon riskienarvioinnista yhteisissä projekteissa. Reflektointikeskustelut tutkimusideoista Jamien kanssa ovat aina todella silmiä avaavia.
- Vesihuoltolaitostoimijat ympäri Suomen – Kentän tekijöiltä saa parasta ideointia tutkimuksiin. Monet mielenkiintoiset tutkimusaihiot ja projekti-ideat ovat lähteneet keskusteluista eri vesihuoltotoimijoiden kanssa. Ja ilman kentän korvaamatonta tukea moni case-tutkimus jäisi toteutumatta. Kiitos ja kumarrus!
