Teksti: Henriikka Hellström
Kuva: Mirkku Merimaa
Juha Vinha
Kotoisin Vammalasta (nyk. Sastamalasta)
Asuu Tampereella, rivitalossa
Perhe vaimo ja kolme poikaa
Harrastukset rakentaminen, mökkeily, hiihto ja retkeily Lapissa
Kirja, jota suosittelen: En ole aktiivinen kirjojen lukija, mutta sen sijaan luen Tiede-lehteä ja aiemmin Tieteen Kuvalehteä. Pidän tieteen ja tutkimuksen esittelystä lyhyissä kiinnostavalla tavalla tehdyissä artikkeleissa. Niistä saa hyvän käsityksen siitä, mitä eri alueilla tapahtuu. Olen aina ollut kiinnostunut erityisesti avaruuteen ja tähtitieteeseen liittyvistä artikkeleista.
Urastepit
- Valmistunut vuonna 1993 silloisesta Tampereen teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi pääaineenaan talonrakennustekniikka ja vuonna 1998 tekniikan lisensiaatiksi, vuonna 2007 tekniikan tohtoriksi Tampereen yliopistosta.
- Työhistoria: Tampereen yliopiston rakennusfysiikan professorina 2.2013 alkaen sekä Oulun yliopiston rakennusfysiikan dosenttina 12.2019 alkaen, Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan tutkimusjohtajana 3.2011-1.2013 ja talonrakennustekniikan yliassistenttina 8.2005-2.2011, Concordian yliopiston vierailevana tutkijana Kanadassa 9.2002-12.2003, Tampereen teknillisen korkeakoulun erikoistutkijana 1.1999-7.2005 ja tutkijana 8.1994-12.1998.
Kosteusturvallisen ja vikasietoisen rakentamisen uranuurtajana tunnettu Tampereen yliopiston rakennusfysiikan professori ja Oulun yliopiston dosentti painottaa pitkäjänteisyyden ja puolueettomuuden merkitystä tutkimuksessa. Hän on vahvana keskustelijana tunnettu persoona, jota motivoivat tutkimustiedon kautta löydetyt, käytännönläheiset ratkaisut kauas tulevaisuuteen.
Aika moni nykyinen rakennusfysiikan diplomi-insinööri saa kiittää Juha Vinhaa omista opinnoistaan. Hän on henkilö, jonka toimesta aihealueeseen liittyvä opetus laajeni käsittämään muutakin kuin muutaman opintoviikon verran rakennusfysiikkaa.
”Ensimmäinen rakennusfysiikan kurssi, joka sisälsi vaativimpien suunnittelupätevyyksien edellyttämät teoriatiedot, käynnistyi Tampereella vuonna 2005 ja noin 15 vuotta aloitettiin 20 opintoviikon laajuinen rakennusfysiikan sivuaine. Tällä hetkellä tuon vaativinta pätevyyttä vastaavan kurssin on suorittanut noin 250 diplomi-insinööriä.”
Yli 300 tieteellistä julkaisua ja yli 200 tutkimusselostusta rakennusalan yrityksille muiden tutkijoiden kanssa laatinut professori sanoo, ettei aluksi suunnitellut akateemista uraa. Valmistuminen 1993 laman keskelle, apurahan saaminen jatko-opintoihin ja kiinnostus rakennusfysiikkaan ohjasivat kuitenkin tutkimuksen pariin.
Tutkimukset ovat kolmen vuosikymmenen aikana keskittyneet rakenteiden lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan, rakennusmateriaalien rakennusfysikaalisiin ominaisuuksiin, sisä- ja ulkoilman olosuhteisiin sekä rakennusten energiankulutukseen. Vinha on myös kehittänyt tutkimusryhmänsä kanssa uusia menetelmiä ja laitteita rakennusfysiikan tutkimukseen.
Vinhan yksi merkittävimmistä saavutuksista onkin ollut rakenteiden kosteusteknisen toiminnan analysointimenetelmän kehittäminen. Sen avulla rakennuksen rakenteet on mahdollista suunnitella siten, että ne toimivat kosteusteknisesti turvallisesti sekä nyky- että lähitulevaisuuden ilmasto-olosuhteissa. Professorin mukaan kyseessä on sama logiikka kuin lujuuspuolella, jossa kantavat rakenteet mitoitetaan lähes maksimikuormitukselle.
”Tähän kokonaisuuteen sisältyy myös yhteistyössä VTT:n kanssa kehitetty Suomalainen homemalli sekä Ilmatieteen laitoksen kanssa määritetyt rakennusfysikaaliset mitoitusvuodet. Menetelmää on käytetty lukuisissa laskennallisissa tutkimuksissa ja opinnäytteissä”, hän kertoo.
Tutkimuskohteina ilmastonmuutos ja uudet rakennusmateriaalit
Tämän hetken mielenkiintoisimpana ja vaativimpana haasteena Vinha pitää ilmastonmuutosta ja sen vaikutusta rakenteiden vikasietoisuuteen.
”Kun samaan aikaan pyritään ehkäisemään ilmastonmuutoksen vaikutuksia, parantamaan rakennusten energiatehokkuutta lämmöneristystä lisäämällä sekä tekemään vähähiilisempiä rakennuksia, vaikuttavat nämä asiat väistämättä rakenteiden rakennusfysikaaliseen toimintaan. Erityisesti nämä asiat korostuvat korjausrakentamisen puolella, jossa olemassa olevan rakenteen toiminta täytyy varmistaa muutosten yhteydessä.”
Vinha sanoo samaa vähähiilisistä materiaaleista, niiden rakennusfysikaalista toimintaa ei vielä tunneta tarpeeksi. Häntä kiinnostaa tutkijan näkövinkkelistä esimerkiksi savipohjaiset materiaalit ja luonnonkuidusta tehdyt levyt ja lämmöneristeet. Sekä uusvanhana materiaalina kutterilastu lämmöneristeenä.
”Pidän potentiaalisimpina savea sisältäviä materiaaleja. Savi on kapillaarinen ja kosteutta sitova materiaali, mistä on hyötyä monissa sovelluksissa, kuten lämmöneristeissä ja sisäverhouksissa. Se on varsin hyvä palonkestoltaankin – kokeiden perusteella muutaman kymmenen millin paksuisella kerroksella päästään tunnin paloluokkiin. Savipohjaisilla levytuotteilla voitaisiin korvata tarvittaessa muun muassa kipsilevyjä.”
Kirjoittajana lukuisissa alan ohjeissa
Päätöksen Vuoden rakennusalan diplomi-insinööristä tekee RILin hallitus, jonka mukaan Vinha täyttää erinomaisesti Vuoden rakennusalan diplomi-insinöörin valintakriteerit. Niitä ovat muun muassa laadukas insinööriosaaminen ja ammattikunnan arvostuksen edistäminen.
”Juha Vinhan on rakennusalan kiistaton ammattilainen ja auktoriteetti. Hän on paitsi aina katsonut kauas tulevaisuuteen, myös herättänyt alalla keskustelua.”
Tutkimus- ja opetustyön lisäksi professori on ollut kirjoittamassa myös useita rakennusalan ohjeita niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Esimerkkejä näistä ovat muun maussa RIL 107-2022 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet, RIL 250-2020 Kosteudenhallinta ja homevaurioiden ehkäisy sekä RIL 225-2023 Rakennusosien lämmönläpäisykertoimien laskenta.
Vinha sanoo, että tutkimustiedon ja kehittyneiden analysointimenetelmien myötä on päästy eroon esimerkiksi valesokkelirakenteiden kaltaisista virheellisistä rakenteista.
”Alan kehityksessä mennään pikkuhiljaa eteenpäin. Rakennusala muuttuu hitaasti, mutta pitkässä juoksussa mennään oikeaan suuntaan, kohti kosteusturvallisempia ja pitkäikäisempiä rakenneratkaisuja.”
Kuvateksti: Vuoden 2024 rakennusalan diplomi-insinööriksi valittu rakennusfysiikan professori, Juha Vinhan tutkimusryhmässä on parhaillaan käynnissä kuusi väitöstutkimusta. Tutkimuksissa keskitytään mm. laskennallisen mallinnuksen kehittämiseen siten, että sillä saadut tulokset vastaisivat paremmin koetuloksia.”
Tunnustuspalkinto luovutettiin Oulussa, RILin kevätkokouksessa 25.4.2024.
Näitä mentoreitani arvostan:
- Ralf Lindberg, Talonrakennustekniikan professori TTY/ TTKK, esimieheni 20 vuoden ajan. ((Oli aikoinaan rakennusalan johtava professori Suomessa.)) Opetti paljon mm. tutkimuksen tekemisen periaatteista ja tulosten esittämisestä kansantajuisesti. Korosti perusasioiden hyvää hallintaa ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen tärkeyttä, jotta asiat saadaan vietyä käytäntöön.
- Lasse Pöyhönen, Senior Technology Advisor, Business Finland/ TEKES. Näki rakennusfysiikan tutkimuksen ja kehittämisen tarpeen Suomen rakentamisessa 90-luvulla. Tuki ja kannusti tutkimushankkeiden edistämisessä. Oli osaltaan mahdollistamassa rakennusfysiikan tutkimusalueen kasvua TTY/ TTKK:lla.
- Helmi Kokotti, Johtava asiantuntija, Ramboll Finland Oy. Piti rakennusfysiikan osaamista tärkeänä rakennusterveyteen liittyvissä ammattipätevyyksissä ja oli kehittämässä ja organisoimassa tämän aihealueen koulutuksia. Olen ollut niissä paljon mukana myös kouluttajana.
Kolme nousevaa tähteä:
- Anssi Laukkarinen, Yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija tutkimusryhmässäni. Osaa kokonaisvaltaisesti rakennusfysiikan teorian ja sen soveltamisen erilaisiin tutkimusteemoihin. Hallitsee erityisesti laskennallisen mallinnuksen ja on myös hyvä opettaja.
- Kimmo Lähdesmäki, Projektipäällikkö, Idea Structura Oy. Hankkinut laajan osaamisen rakennusfysiikasta ja soveltaa sitä käytännön korjauskohteissa. Toiminut menestyksekkäästi haastavissa sisäilmakorjaushankkeissa – aiemmin myös oman yrityksen kautta.
- Teemu Vanha-Viitakoski, Teknologiajohtaja, Sweco Finland Oy. Johtaa merkittävää rakennusfysiikan osaajatiimiä Swecolla. Aktiivisesti mukana rakennusfysiikan kehittämisessä myös RILin rakennusfysiikan toimikunnassa.
