Ikä: 30
Koti: Helsingissä
Valmistunut: Aalto-yliopistosta diplomi-insinööriksi vuonna 2020
Kuopiosta lähtöisin oleva Oskar van der Weij päätti jo lukioikäisenä tähdätä opinnoissaan korkealle. Ulkomailla opiskelu oli yksi varteenotettava vaihtoehto, mutta matematiikassa ja fysiikassa vahvoilla ollut Oskar päätyi hakemaan ensin Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan ja matematiikan sekä tuotantotalouden koulutusohjelmiin – näihin oli tilastojen valossa kaikkein vaikeinta päästä.
”Kun en sitten heti päässyt sisään, niin minulla oli varusmiespalveluksen aikana hyvä mahdollisuus tutkia, mitä ihan oikeasti haluaisin opiskella”, Oskar kertoo.
Aallon vaihtoehdoista mielenkiinnon herätti erityisesti maanalainen rakentaminen.
”Rakentaminen ja kaupunki-infra ovat aina kiinnostaneet minua. Maanalaisessa rakentamisessa kiehtoi ajatus siitä, miten saadaan piiloon kokonaan toinen rakennettu maailma.”
Energia- ja ympäristötekniikan kandiohjelmassa opiskellut Oskar kertoo teekkarina pyrkineensä panostamaan vapaa-ajan toimintaan ja verkostoihin. Hän toimi sekä rakennusinsinöörikillan että maa- ja kalliorakentamisen ammattiainekerhon hallituksissa.
”Etenkin kun en ole alun perin kotoisin pääkaupunkiseudulta, koin aika tärkeäksi sen, että tutustun uusiin ympyröihin ja löydän oman paikkani. Se onnistui Aallossa hyvin.”
Kesätöissä henkisen kasvun paikka
Oskar vietti opintojen aikana puoli vuotta vaihdossa Hollannissa Twenten yliopistossa. Sukujuuret vaikuttivat valintaan, sillä Oskarin isä on hollantilainen.
”Veri on aina vetänyt ulkomaille ja kansainvälinen toiminta kiinnostanut. Ammatillisen kehittymisen sijaan halusin lähteä vaihtoon lähtökohtaisesti sen vuoksi, että pääsisin vähäksi aikaa oman kuplan ulkopuolelle. Vaihto on nuorelle mahtava mahdollisuus nähdä maailmaa.”
Ensimmäisen kesätyöpaikan Oskar sai YIT:ltä heti ensimmäisen vuoden opiskelujen jälkeen.
”Haussa tärppäsi ja pääsin ensimmäisenä kesänä oman alan hommin. Olin haalariharjoittelussa pysäköintilaitoksen työmaalla Töölössä, ja rakennusalan keltanokkana oli hienoa nähdä, miten kalliorakennustyömaa käytännössä toimii.”
Seuraavana kesänä työt YIT:llä jatkuivat, tällä kertaa Posivan Onkalossa, käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen louhintatyömaalla. Oskarin mukaan kyseinen kesä opetti toki paljon ammatillisessa mielessä, mutta etenkin vaati henkistä kasvua.
”Opintoja oli takana kaksi vuotta, joten oma tietämys kalliorakentamisesta ei ollut laaja. Silti piti antaa käskyjä jo vuosikymmeniä alalla toimineille. Ei siinä aivan konflikteitta vältytty, mutta kaiken kaikkiaan kesästä jäi hyvät muistot.”
Diplomityö pohjana asiantuntijuudelle
Vaikka kesät YIT:llä opettivat paljon, oli Oskar jo ensimmäisestä opiskeluvuodestaan asti epäillyt, että oma tulevaisuus on suunnittelutehtävissä. Vuonna 2019 hän haki suunnittelija-avustajaksi kalliosuunnitteluyritys Rockplaniin.
”Rockplan oli myös suunnittelijana Onkalossa, joten päädyin aluksi tekemään edelleen töitä kohteeseen liittyen, muun muassa erilaisia lujituslaskelmia ja injektointisuunnitelmia. Vuonna 2020 aloin suunnitella diplomityötäni, ja oli luonnollista, että se liittyisi jollakin tavalla Onkaloon.”
Rockplan oli alkanut tehdä loppusijoitustilassa myös kolmiulotteista kalliomekaanista mallintamista, mikä kiinnosti Oskaria.
”Päädyin tutkimaan diplomityössäni kalliolujitusten käyttäytymistä ydinjätteen loppusijoitusympäristössä mallintamisen kautta. Aluksi kyse piti olla vain Posivan kohteesta, mutta myöhemmin työ laajeni koskemaan yleisemmin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskohteita.”
Diplomityön myötä Oskarin täytyi opetella käyttämään useita simulaatio-ohjelmia ja perehtyä entistä paremmin kalliomekaniikan toimintaperiaatteisiin.
”On mahtavaa, miten työn tekeminen mahdollistaa syvällisen perehtymisen kapeaan aihealueeseen useamman kuukauden ajan.”
Metrohankkeesta konferenssiesitykseen
Valmistumisen jälkeen Oskar jatkoi työskentelyä Rockplanilla. Hän toimi edelleen tavanomaisissa kalliorakennesuunnittelijan tehtävissä, joissa suunnittelu nojautuu perinteisiin menetelmiin, kuten erilaisiin laskentataulukoihin ja suunnitteluohjeisiin. Lisäksi hän pääsi nyt soveltamaan DI-työssä oppimaansa hankkeissa, joissa hyödynnettiin kaksi- ja kolmiulotteisia kalliomekaanisia simulaatiomalleja.
Yhdeksi mielenkiintoisimmaksi työprojektiksi tältä ajalta hän mainitsee Kivenlahden metrokeskuksen. Hankkeessa tehtiin suunnitelma Kivenlahden metroaseman päälle rakennettavista liiketiloista ja korkeista asuinrakennuksista.
”Tutkimme kohdetta simuloinnin kautta hyvin monelta eri kantilta, ja teimme paljon erilaisia herkkyysanalyyseja. Mitä jos meillä olisikin isompi kuorma, vähän heikompi kallio tai erilainen kalliojännitys? Perusteellisen simulaatiotyön jälkeen sain kirjoitettua hankkeesta myös konferenssipaperin.”
Tavoitteensa mukaisesti Oskar pääsi esittelemään hanketta vuonna 2023 Itävallassa järjestetyssä Geomechanics colloquium -konferenssissa.
Nykyään Oskar työskentelee kalliomekaniikan asiantuntijana Finnmap Infrassa, johon Rockplan yhdistyi vuonna 2023. Hän arvostaa työnantajassaan etenkin sen osoittamaa luottamusta työntekijöitään kohtaan.
”Kun aloitin työt täällä, simulointi oli meillä vielä suhteellisen pienessä roolissa. Viime vuonna tehtiin päätös panostaa johtamaani ryhmään kunnolla ja investoida muun muassa huippuluokan työkaluihin. Meillä luotetaan siihen, että vastuuta antamalla syntyy tuloksia.”
Mentoroinnista potkua uralle
Vuonna 2022 Oskar osallistui RILin Mentorointi-ohjelmaan.
”Ohjelman avulla tuli pysähdyttyä ja mietittyä tulevaisuuttaan ja suuntaansa. Suosittelen mentorointia ehdottomasti muille!”
Oskarin mentorina toimi kokenut alan osaaja Kalle Holmén, jonka Oskar nimeää yhdeksi esikuvakseen.
”Kun mentoroinnissa puhuimme tulevaisuuden toiveistamme, sanoin Kallelle, että voisin muutaman vuoden päästä hakea Young Tunneller -titteliä. Kalle vastasi tähän, että mikset hakisi jo nyt?”
Vuonna 2023 Oskar sai Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistys MTR ry:n myöntämän tittelin, ja osallistui tämän myötä muun muassa vuoden 2023 WTC (The World Tunnel Congress)-tapahtumaan. Tittelin mukana tuli myös vastuu MTR:n nuorten tilaisuuksien järjestämisestä.
”WTC-konferenssissa tutustuin kalliorakennusalan nuoriin osaajiin Ruotsista ja Norjasta, ja aloimme suunnitella yhteistä tapahtumaa kaikkien kolmen maan nuorille alan tekijöille. Suunnitelmat johtivat vuonna 2024 yhteiseen kaksipäiväiseen ekskursioon Ruotsissa.”
Vuonna 2025 nuorten ryhmä järjesti vastaavan ekskursion Oslossa ja tänä syksynä ryhmä tapaa Suomessa.
”Ekskursiokohteet täällä ovat Vantaan Energian Varanto, Esplanadin vesihuoltotunneli ja Merihaan väestönsuoja. Hienoa, kun mukana on niin aktiivista porukkaa ja saadaan ekskursio jo kolmatta kertaa järjestettyä!”
Nimi muistiin järjestöissä
Vuonna 2024 Oskar valittiin MTR:n hallitukseen. MTR:n hallituksen lisäksi hän on hallituksen jäsen myös Suomen kalliomekaniikkayhdistyksessä.
”Järjestötoimintaan osallistuminen on ollut mahtava tapa tutustua ihmisiin alalla Suomessa, ja myös Suomen ulkopuolella. Tilaisuuksissa tapaa alan aktiivisimpia ihmisiä, ja omakin nimi jää parhaimmillaan muiden muistiin.”
Viime ja tänä vuonna Oskar teki aktiivisesti töitä MTR:ssä sen eteen, että alan suurin konferenssi WTC saataisiin Suomeen vuonna 2027.
”Teimme hallituksessa päätöksen, että haemme konferenssia tänne. Olimme yhteydessä yli 80 asiasta äänestävään jäsenmaahan ja järjestimme muun muassa webinaarisarjan, jossa esittelimme monipuolista suomalaista kalliorakentamista.”
Kaikki etukäteistyö huipentui viime keväänä Montrealissa järjestettyyn WTC-konferenssiin, jossa Oskar esitteli MTR:n hakemusta äänestävälle konferenssiyleisölle.
”Kilpakumppanimme Itävalta vei tällä kertaa voiton. Opimme kuitenkin kokemuksesta paljon, ja nyt kun pohjatyö on tehty, olemme seuraavalla kerralla tapahtumaa haettaessa paremmissa asemissa.”
Sano haasteille ”Kyllä”!
Oskar toteaa suunnittelevansa uraansa pidemmällä aikavälillä asettamalla tavoitteita ja pohtimalla haaveitaan.
”Sanon erilaisille haasteille helposti kyllä, enkä niinkään heti ajattele esimerkiksi sitä, miten tämä käytännössä toteutetaan. Uskon, että tämä on vienyt hyvin työelämässä eteenpäin.”
Oskaria motivoi työssään erityisesti mahdollisuus olla luomassa viihtyisämpiä, toimivampia ja terveellisiä kaupunkiympäristöjä. Kun kaupunkiympäristöt jatkossa ovat yhä tiiviimmin rakennettuja ja väestöntiheys kasvaa, paine rakentaa yhä enemmän maan alle muokkaa alan perinteisiä toimintamalleja.
”Perinteisen suunnittelun ohjenuorat, joissa kalliota varataan tilojen väliin varmuuden vuoksi jopa kymmeniä metrejä, eivät enää toimi. Simuloinnilla on iso rooli siinä, miten modernin maanalaisen kaupunkitilan rakentaminen mahdollistetaan.”
Teekkareita Oskar haluaa kannustaa tuomaan rohkeasti esiin omaa osaamistaan.
”Alamme ja käyttämämme menetelmät kehittyvät nopeasti tulevaisuudessa. Tarvitaan nuoria, joilla on erilaisia taustoja ja intohimoa työhön oman kulmansa kautta.”
Teksti: Jenni Ahola
