Teksti: Petri Pylsy DI, johtava asiantuntija, energia ja ilmasto, Suomen Kiinteistöliitto ry
Kuva: Kiinteistöliitto/Katri Lehtola/Keksi
Suomen kansallinen rakennusten perusparannussuunnitelmaluonnos arvioi rakennusten energiankulutuksen vähenevän noin 65 prosenttia ja lämmitysenergian kulutuksen päästöjen olevan pyöreä nolla vuoteen 2050 mennessä. Asuinrakennusten tekninen korjaustarve on arviolta lähes kahdeksan miljardia euroa vuosittain seuraavan 25 vuoden aikana.
On tarve ja on tavoitteet. Iso mahdollisuus energiahukan häätämiselle! Mikä tässä on ongelma? Raha, tai paremminkin sen puute. Osalla taloyhtiöistä on jo nyt vaikeuksia saada remonttilainaa. Sateenkaaren päästä tuskin löytyy aarrearkkua. Apua olisi valtion täytetakausjärjestelmän remontoinnista toimivaksi ja asuintalovarauksen päivittämisestä. Yhteistyö ja ryhmäkorjaukset voisivat helpottaa rahoituksen saamista ja avata pääsyn EU:n avustuskirstujen ääreen. Kaikkia rakennuksia ei kannata korjata, ja viime kädessä omistajan on kannettava vastuu.
Taloyhtiöissä on pulaa myös johtajuudesta. Tarvitaan ryhtiliike suunnitelmallisen ja tavoitteellisen kiinteistönpidon kunnian palauttamiseksi. Jos ei tiedetä mihin, milloin ja kuinka paljon energiaa käytetään ja mitkä tavoitteet ovat, seilataan tuurilla energiatehokkuuden aallokoissa. Osuvasti on sanottu isännöinnin olevan energiatehokkuuden portinvartija. Harmittavan usein vartija on portin väärällä puolella ja avaimet täysin hukassa.
Energiatehokkuuden parantaminen ei jää tekniikasta kiinni. Insinöörin karkkikaupassa on tarjolla vaikka mitä: perinteisten ratkaisujen lisäksi lämpöpumppuja, aurinkoenergiaa, kiinteistöakkuja, kulutusjoustoa ja älykkyyttä. Ongelmana on runsaudenpula ja osto-osaaminen. Täsmälääke näihin on tavoitteellinen PTS ja hankesuunnittelu puolueettoman asiantuntijan voimin.
Kun energiatehokkuuden kartta ja kompassi ovat kadoksissa, me ammattilaiset lyömme lisää pökköä pesään. Olemme rakastuneita kilowatteihin ja energiaremontteihin. Miten sitä energiaa edes korjataan? Ei hajuakaan! Mutta tiedän, miten lämmitysjärjestelmän tai ikkunat voi korjata. Puhumme insinööriä, kun meidän pitäisi puhua suomea. Olemme luomassa energiajargonimörköä, joka ihmisten mielissä vie rahat ja tekee arjesta kurjaa. Tämän jälkeen voimme taivastella, mikä siinä päätöksenteossa nyt on niin vaikeaa.
Onko energiatehokkuus kilpailuetu vai välttämättömyys? Haluamme terveellistä ja viihtyisää asumista, jossa energiakulut eivät tee mattia kukkaroon ja rahaa on tarjolla korjauksiin. Siksi suunnittelu, tavoitteet ja energiatehokkuus ovat taloyhtiölle välttämättömyys.
Taloyhtiöt eivät ole energiatehokkuuden hiekkalinnoja, kun johtaminen on jiirissä, viestintä ymmärrettävää ja rahoitusta tarjolla. Emme tarvitse avaruusteknologiaa tai pakottavaa sääntelyä, vaan innostusta, halua suunnitella ja sopivassa määrin huumoria tehdessämme taloyhtiöistä energiafiksuja.
